maanantai 28. syyskuuta 2015

Kesä 2015, yksi elämäni parhaimmista

Vihreää sanotaan kevään ja kesän väriksi. Se ei ole mikään ihmekkään sillä lehdet ja ruoho ovat vihreinä juuri keväällä ja kesällä. Kesäni oli yksi mahtavimmista. Tässä postauksessa kerronkin miksi se oli paras ;) 

Kesä alkoi oikein mukavasti parilla työpäivällä ympäri Helsinkiä. Ja seuraavana viikonloppuna olikin puoli vuotta Yukiconin jälkeen tullut coni: Kesä Desucon 2015! Se pidettiin kesäkuun alussa niinkuin joka vuosi. Coni oli kolmipäiväinen ja ihana alku kesälomalle! Tai no "lomalle" en sitä kauheasti nähnyt ^^ Perjantaina kaikki alkoi. Alku meni peruukin kanssa sähläilyyn, mutta peruukin sain päähäni ja pukukin tuntui mukavalta~ Ainut oli, että oli super kuuma! 5 kerrosta päällekkäin.. Hahmo oli Azula sarjasta Avatar the Last Airbender. Tässä hiukan kuvaa~
Peruukki oli erittäin epämukava kun se tuntui koko ajan tippuvan, mutta onneksi Traconiin pyysin kaverilti iholiimaa.

Azulana minusta otettiin paljon kuvia, kun minut tunnistettiinkin ^^ Pelkäsin, ettei minua tunnisteta. Jo pukuhuoneissa minulle tultiin sanomaan, että he bongaavat minut ja ottavat minusta kuvia. Se oli ihanaa ja piristävää. Illalla piilarit kumminkin alkoivat leikkimään kanssani ja jouduin ottamaan ne pois päästä, koska silmistä alkoi vuotamaan verta. Pelkäsin tosi paljon, että en voisi käyttää seuraavina päivinä piilareita ja se olisi tuhonnut cossini kokonaan... Illalla lähdimme ystäväni autolla majoitus koululle, jossa nukuimme koulun liikuntasalissa. Se oli hiukan epämukavaa johtuen kylmyydestä ja kovasta lattiasta, mutta kyllä yöt menivät muuten hyvin. Ystäväni jopa herätti minut molempina aamuina, kun itse en voinut laittaa herätyskelloa niin, että olisin itse vain herännyt siihen (olisi herättänyt koko salin...) olen nimittäin erittäin kova nukkuja varsinkin puol kahdeksan aamulla. 

Lauantai aamuna laittauduin koululla kokonaan itseni valmiiksi. Pukuhuoneessa oli hiljaista ennekuin minä astuin sinne ja puhua palpatin lähes jokaiselle, joka oli lähellä minua. Mutta sillä tavalla sain ainakin hiljaisuuden kaikkoamaan mutta myös uusia tuttavia. Harmikseni en muistanut kysyä nimiä :(
Kun olin valmis, lähdimme ystäväni autolla kohti Lahden Sibeliustaloa, jossa coni pidettiin. Cossini oli Rin Okumura sarjasta Ao no Exorcist. Kaverini Kanechi oli paricossi kaverini ja oli Shiemi samasta sarjasta. Meistä otettiin paljon kuvia varsinkin, kun kello läheni iltapäivää. Kävimme syömässä Mc Donaldsissa keskustassa ja mukaamme tuli paljon minulle tuntemattomia ihmsiä, mutta minun "taidostani" puhua pälpättää, sielläkään ei ollut hiljaista ja tuttuja tuli enemmän kuin osasin odottaa :3 Tässä kuvaa cossistani~
Anteeksi peruukkini huonoisuutta ;_; 
Illalla kumminkin tuli conin huippukohta! Pelasin monen ystäväni ja uusien tuttavien kanssa pullon pyöritystä! Se oli ihan hullua hommaa mutta hauskinta ikinä! Minua kyllä harmitti, kun yksi ystävistäni ei tullut mukaan ;_; Hänkin olisi varmasti tykännyt siitä. Siinä sain vastata erittäin vaikeisiin kysymyksiin joihin en olisi koskaan uskonut vastaavani XD Muut tekivät mitä hulluimpia tehtäviä, mutta se ei heitä haitannut. Kaikkein tärkeintä oli, että se oli vain leikkiä, mutta myös se, että kaikilla oli hauskaa! Tässä kuvaa kaveriporukastamme~

Puolen yön jälkeen lähdimme takaisin koululle ja nukahdinkin erittäin nopeasti pitkän päivän jälkeen.

Sunnuntaina heräsin taas aikasin ja silmät olivat hyvässä kunnossa. Pukuhuoneessa puheen solina taas kuului, kun menin sinne ja avasin suuni. Samat ihmiset tulivat puhumaan minulle ja olin erittäin iloinen siitä.  Laitoin päälleni saman OC:n minkä viime Traconissa, mutta poika versiona ja ei taistelu asussa. Päivä meni nopeasti ja koko coni oli upea elämys mielestäni. Ihania cosseja nähty ja mukavia ihmisiä tavattu. Tässä hiukan kuvia conissa olevista cosseista sekä omasta poika OC:stani~

Oma OC:ni

Jinx pelistä League of Legends

Shinha sarjasta Akatsuki no Yona

Kiyoshi soturi sarjasta Avatar the Last Airbender, meillä oli yhteinen  ryhmä cossi, mutta loppujen lopuksi minä ja hän tultiin paikalle =(

Tomoe ja Mizuki sarjasta Kamisama Hajimemashita

Leona Cosplay-kisassa pelistä League of Legends

Kaverini minun aurinkolaseilla XD Sarjasta Tokyo Ghoul hahmo Kaneki Ken

Minä Rin Okumurana pullon pyörityksessä Undertakerin (Kuroshitsuji) hattu päässä XD


Coni darraillessa alkoikin seuraavan viikon työpäivät. Kissoja oli monenlaisia töissä ja heidän kanssaan oli oikein mukavaa ja rauhoittavaa ison massan ihmisiä täyttäneen conin jälkeen. Kavereita näin parin työviikkoni aikana paljon ja sen kruunasi mahtava juhannukseni sekä photoshootit. Niistä voit lukea aikasemmasta postauksestani niemllä Juhannus ja photo shootit ;) 

Juhannuksen jälkeen lähdinkin pikku siskoni riparille isoseksi. Siellä vietinkin 1,5 viikkoa. Aluksi luulin, että en selviä koko leiristä, sillä sain kaikki ajattelemaan minua natzina jo heti ensimmäisinä päivinä. Omaan ryhmääni kuului siskoni lisäksi 4 muuta nuorta sekä toinen isostoverini. En tosiaan halunnut, että isostoverini joutuisi natzi-nimen kantajaksi ensimmäisellä riparillaan vaan halusin, että hänellä olisi hauska leiri isosena. Joten otin itse ohjat käsiini ja olin se "Eeiiihhh sielt se taas tulee..." -isonen. Jaksoin sen leirin loppujen lopuksi hyvin isostoverieni kannustuksella. Pari henkilöä myönsi myös leirin lopussa, että en ole oikeasti niin paha henkilö, kun muhun tutustuu. Otin sen kommentin ilolla vastaan. Olinhan ollut aika pomo meidän ryhmässä. Voin kyllä myöntää, että 3 vuoden ikä erokin vaikutti siihen, etten saanut niin hyvin kontaktia nuoriin. Koko leiri jakso päättyi hienoon konfirmaatioon, jossa kaikki nuoret selkäsuorina saivat naimaluvan. Olin heistä erittäin ylpeitä, varsinkin siskostani. Pari tuntia vietin siskoni omissa juhlissa, jonka jälkeen lähdinkin taas töihin. Pari viikoa tein töitä urakalla ja matkoihin kului monia tunteja pelkästään. Työni olivat 2 eri paikassa Espoossa sekä yksi Helsingissä Vuosaaressa ja itse, kun asun Järvenpäässä niin matkoja oli paljon. 

Pari viikkoa meni nopeasti ja sitten koitti aika minun lomalleni. Lähdin 4 päiväksi mummille ja ukille. Otin 2 laukkua tavaraa mukaani, harjan varren sekä kassillisen pahvia. Kaikki kamat mukanani menin vielä samana aamuna töihin ja kamojen kanssa kuljin monia kilometrejä. Pakko myöntää. että olat ja kädet olivat erittäin kipeitä, kun pääsin vihdoin kaukojunaan kohti Joensuuta. Junassa kohtasin myös ihmisten toivon tulevaisuuteen. Nimittäin minä lyhyt ihminen monien isojen kassien kanssa en saanut laukkujani korkealle ylös laitettua niin mies tuli kysymään, että tarvitsenko apua. Minä otin tarjouksen vastaan hymyillen ja nostimme painavat laukkuni ylös hyllyille. Lopuksi tottakai kiitin häntä. Istuin hänen vieressään pitkän matkaa kunnes hän lähti aikaisemmin junasta pois. Joensuuhun päästyämme toinen mies kysyi minulta tarvitsenkö apua laukkujen nostamisessa pois. Hymyillen nostin laukun hänen kanssaan alas korkealta hyllyltä. Junasta hypätessäni pääsinkin taas katseiden kohteiksi. Joensuu, vaikka se iso kaupunki onkin, ei oltu totuttu näkemään "hassun näköisiä" ihmisiä ja, kun minä tämän näköisenä sinne astelin:  

Mumminikaan ei meinannut minua tunnistaa, kun pikkuveljen piti tulla halaamaan minua ensimmäisenä :) Ajoimme vielä tunnin mummini ja ukkini talolle. Ne neljä loma päivääni koko kesänä vietinkin World of Warcraft-cosplaytani tehdessäni isäni luona, joka asuu siinä ihan vieressä. Tässä vähän kuvaa staff:n prosessista, joka jäi sinne odottamaan syyslomaa: 

Tehtiin yhdessä siskoni ja isäni kanssa sitä, staff kuivumassa, koska palaset kiinnitettiin uretaanilla. 

Neljä päivää menivät nopeammin kuin kuvittelin ja se oli erittäin mukavaa vaihtelua kunnon työntekoon. Maanataina sitten alkoikin kesän yksi odotetuimmista jutuista. Nimittäin lähdin 2 viikoksi työharjoitteluun Manamansaloon! Minä olin yksi niistä 2, jotka valittiin tälle mahdollisuudelle koko kotikaupungistani. Minua ehdotettiin sinne ja otin sen ilomielin vastaan. Juna matkat Joensuusta Paltamoon kesti 7h, mutta koska VR ei osaa olla koskaan ajoissa... niin se kesti tunnin pidempään vielä... Saavuinkin vasta iltamyöhään Paltamoon, jossa minua odotti mukava kaksikymppinen nuori mies auton kanssa. Ajoimme siitä puoli tuntia Manamansalon saarelle. Siellä hän vei minut asuntolaan, jossa minua odotti Maija, yksi työnantajistani ja työtovereistani. Hän otti minut hymyillen vastaan ja esitteli asuntolan minulle nopeasti. Hän, jopa lähes pakotti minut syömään :'D Mutta olin vain iloinen siitä, tunsin sen, että minusta välitettiin. Minulle oli varattu oma huone, Maija sanoikin, että sain sisustaa sen juuri sellaiseksi kuin halusin. Niin teinkin ja heti sain turvallisemman olon itselleni kun huoneessa oli pala omaa itseäni, eikä vain jonkun muun maun mukaan laitettu. Tässä kuvaa minun ikkunastani ulos: 


Paikka missä asustelin ja tein työtä oli Kassu Halosen Taidetalo. Paikka oli erittäin nätti, ja henkilöstö sitäkin mukavampia! Oli suuri kunnia tehdä työtä Kassun ja Miian kanssa. Pääsin näkemään Kultalevy salin, jossa ovat kerättynä kaikki Kassun saavutukset ja palkinnot.  Tässä kuvaa talosta ulkoa:



Mitä minä sitten tein siellä? No, minulta oikeastaan kysyttiin mitä haluan tehdä. Sanoin suoraan, etten ole kauhean innokas siivoaja, mutta sitäkin tekisin kyllä jos käskettäisiin. Sitä teinkin, mutta vähäsen. Pääsin tekemään kaikkea muuta. Esimerkiksi pääsin olemaan Taidetalolla asiakaspalvelussa, keittiössä auttamassa, suunnittelemassa Mananmansalon Saarikonserttia, joka pidettiin silloin kun juuri olin siellä ja pääsin jopa ompelemaan, jota olen tehnyt, kun cosplayaan. Mutta näiden lisäksi pääsin tekemään kaikkea muutakin! Pääsin tekemään muutamaksi päiväksi töitä myös Kultahiekoille, jota Miia ja Kassu myös vetivät. Nimi tulee heidän upeista uimarannoistaan, jossa hiekka on kuin Karibian rannoilta. He pitävät siellä pientä Manamansalon majakylää vierailijoille. Tässä kumminkin kuvaa heidän upeasta hiekkaranta maisemasta: 


Saman viikon lauantaina oli minun ehdoton odotushetkeni finaali: Manamansalon Saarikonsertti, jossa minä ja 70 muuta olimme tekemässä yhdessä. Sinne tulivat esiintymään monet tunnetut artistit esimerkiksi Popeda, Anne Mattila, Mikael Gabriel ja monia muita. Mutta minun ehdoton suosikkini oli koko konsertin juontaja; Duudsonien HP!! Olin luvannut aikaisemmin jo Miialle ennen konsettia, että pukeudumme hieman eri tavalla kuin normaalisti niin vietin tunnin laittautuessani konserttia varten ja jännittyneissä tunnelmissa kuullessani HP:n tulleen paikalle otin valokuvan: 


Konsertissa minun tehtäväni oli olla juoksupoika. Olin se henkilö, johon otettiin yhteyttä, jos tarvittiin apua. Juoksin teltoissa viemässä tavaroita, autoin keittiössä sekä autoin asiakkaita. Tietenkin pidin myös yleistä siisteyttä yllä. Koko piha oli todella täynnä. Kun konsertti oli ohi, oli erittäin tyhjä olo, että missä kaikki ihmiset olivat XD Tässä kuvaa Popedan keikasta: 


Aina, kun näin HP:n jähmetyin lähes kokonaan paikalleni. Se oli vain niin outoa ja jännittävää. Mutta ystävieni kanssa menimme viimein hakemaan häneltä nimikirjoitukset, tai ainakin luulimme niin. Kyllä kyllä saimme nimikirjoitukset, mutta saimme jotain vielä arvokkaampaa. Saimme kuvan hänestä meidän kanssamme! Tässä todiste, jos ette usko ;) 


Konsertti päivä oli pitkä ja uuvuttava kaikille. Mutta suoriuduimme siitä todella hyvin. Seuraavina päivinä olikin siivoilun paikka. Toinen upea hetki 2 viikon aikana oli minun aktiviteetti päiväni. Sain valita 2 asiaa mitä tekisin sinä päivänä. Valitsin ratsastuksen ja elokuvissa käynnin. Lähdimme puolen päivän aikaan Paltamoon, jossa Maija kävi jalkahieronnassa. Sillä aikana minä kävin kaupassa sekä kirpputorilla kiertelemässä. Sieltä lähtikin minun mukaani Negativen T-paita sekä cokis lasi, jonka sain ostettuani 2 1,5 l cokista :D Maijan tultua kävimme hakemassa itsellemme pizzat. Kello alkoikin kiirehtiä ja menimme minun ratsastukseeni. Sain 1 tunnin ratsastaa maastossa ihanalla Islanninponilla Aatulla <3 Pääsin monien vuosien jälkeen öljyämään ruostuneet taitoni. Pääsinkin ensimmäistä kertaa kokeilemaan tölttiä, mikä on vain Issikoiden yksi tapa juosta. Tässä onkin kuvaa upeasta ratsustani: 


Ratsastuksen jälkeen ajoimme Kajaaniin, jossa menin katsomaan Paper Towns- elokuvan. Se oli oikein ihana rakkauselokuva, ei liikaa draamaa tai mtn, mutta tarpeeksi ;) Sekä yllättävä loppu! En olisi ajatellut niin loppuvan... ;_; Loppu viikko menikin pieniä töitä tehden sekä YO-kokeisiin lukiessa. Viimeisenä työpäivänäni muistan, että keittiöön oli jostain tullut perhonen, joten otin sen käteeni ja vein ulos, jotta se voisi lentää pois. Mutta se ei halunnut lähteä XD Sillä meni pitkää ennenkuin se lähti kädestäni lentoon. Tässä kaunokainen: 


Viimein tuli aika lähteä kotiin =( Se oli erittäin surullista, mutta oli se myös kivaa kotiinkin lähteä. 

Paltamon juna-asemalta lähtiessäni pieni kyynel vierähti poskelleni. 

Minulle tuli kova ikävä kaikkea sitä mitä koin, mutta minulla ei hirveästi ollut aikaa surra nimittäin heti parin päivän päästä alkoi iso urakka. Nimittäin kuvaukset musavideoon. Teimme kaverin kanssa musavideon 3 eri päivässä (päivien välit olivat pitkät säiden sun muiden takia). Editoinnin itse tein kumminkin viikossa, materiaalia oli paljon ja ohjelman oppimisessa meni monta tuntia! Se oli hirveää... Niin pikku tarkkaa ja pikku virheitä kun sattui niin minä pikkutarkkana pyyhin ne heti pois... Mutta loppu tulokseen olemme tyytyväisiä kamun kanssa, mutta valitettavasti se joutui utubeen kahteen osaan... Kiitos editointi ohjelma, kiitoooos! Tässä kuvaa minusta kuvauksissa, ja kyllä lähdin harjoitus meikit päällä mummille ja ukille ;) 


Tässä myös linkit musavideoomme: 


Kuvausten jälkeen vietin vielä pari päivää lomaa ennenkuin koulu taas alkoi. Yhden niistä vietin Lahdessa kaverini luona, päivä oli erityinen siitä syystä, että se oli ensimmäinen kerta koskaan kun tapasimme kasvotusten. Se  päivä oli super mahtava hyper ihq kaikkea mahtavaa! Mä tuun muistaa sen ikuisesti :3 Me juteltiin paljon ja pidettiin vaan hauskaa. Ei huolen häivää siitä, et mul olis YO-kokeet tai koulu taas alkais. Löysimme myös sisäisen lapsemme. Vai olinko se vain minä taas kerran? XD Ei ei kyl me molemmat löysimme ne ^^ Tässä kuvaa sorsasta, joka tuli ihan meidän lähellemme, kun istuimme puiston penkillä: 


Viimeisenä lomapäivänä vielä kävin leikkaamassa ja värjäämässä hiukseni! Valitettavasti väri ei ole pysynyt ollenkaan päässä =( Mutta tässä kuvaa minusta silloisista hiuksista, joista olin erittäin tyytyväinen: 

 <3 Luved them. 

Tosiaan vastaus, miksi kesä oli parhain on: 

Koska pääsin näkemään niin paljon sellaista mitä en olisi koskaan uskonut kokevani: Ihanin juhannus, Saarikonsertti, HP , koko Manamansalon reissu ja ihmiset siellä, uuden ihanan ystävän näkeminen sekä kruunajaiseksi hiusten leikkuu ja värjäys! Kaikki yhtenä kesänä! Toivotaan, että syksykin olisi näin ihana :3 PARAS KESÄ IKINÄ!! Ehdottomasti.

Kiitos kaikille, jotka jakso näin pitkän tekstin lukee, kommentteja saa laittaa sekä kysymyksiä esittää. Kiitos kaikille :* <3 

-Josh































2 kommenttia:

  1. Tippa linssiin tulee tätä lukiessa.
    Oon ylpeä siitä mitä olet saanut aikaan ja iloinen jokaisesta uudesta kokemuksesta. Toivon kaikkea hyvää muulle tulevalle.
    Joulukuusa alkaa taas iso seikkailu. Eiköhän silloinkin ole aika monta merkittävää tapahtumaa.

    VastaaPoista